Voiko vuokranantajasta tulla työnantaja?

Jos vuokralainen saa ilman vastiketta asua talossa vuosia, voiko kysymyksessä ollakin työsuhde, josta
pitäisi maksaa verot? Voiko vuokranantajasta tulla työnantaja, jolla on erinäiset vastuut muun muassa
työntekijöiden vakuuttamista koskien?

Verotettavan tulon käsite Suomessa on varsin laaja. Rahakorvauksen lisäksi myös muu työstä saatu
vastike voi olla saajalleen veronalaista tuloa. Esimerkiksi palvelusten vaihtaminen päittäin
”oravannahkakaupan merkeissä” voi synnyttää tilanteita, joissa molempien osapuolten pitäisi ilmoittaa
työstä saatu tulo ja maksaa siitä verot. Myös työnantajalta alihintaan saatu henkilöstöetuus tai
alihintainen asunto voi synnyttää tilanteen, jossa käyvän hinnan ja myyntihinnan erotus katsotaan tuloksi
ja määrätään verolle.

Toisaalta esimerkiksi taloyhtiön hyväksi tehtyjä talkoita ei veroteta, vaikka asukkaat saavat siinä selkeää
taloudellista etua.

Muutama perustilanne on varsin selkeä.

Jos vuokranantaja maksaa vuokralaiselle rahaa esimerkiksi talon julkisivun maalausurakasta, kysymyksessä on palkka.

• Silloin vuokralaisesta tulee työntekijä ja vuokranantajasta työnantaja.
• Vuokranantajan tulee tehdä palkasta ennakonpidätykset ja maksaa palkan sivukulut. Vastaavasti vuokralaisen tulee ilmoittaa tulot verotuksessaan.
• Myös vastuu työturvallisuudesta on syytä huomioida osapuolten välillä.

Jos vuokralainen tilaa tontille multakuorman ja vuokranantaja hyvittää vuokrassa mullan hankkimisen ja noutamisen kustannukset, verotettavaa etua ei synny.

Jos ensimmäistä esimerkkiä jatketaan siten, että vuokranantaja ei maksa palkkaa, mutta osapuolet sopivat, että seuraavilta kuukausilta ei peritä vuokraa ollaan tulkintojen kannalta herkällä alueella ja tämä on syytä tunnistaa. Tarvittaessa lisätietoa löytyy verottajan sivuilta. Vuokratulojen verotus – vero.fi

Verotettavaa etua ei synny, jos osapuolten välillä ei ole muuta sopimusta (esim. työsopimusta). Esimerkiksi vanhemmat saavat vuokrata asuntoa alihintaan lapselleen. Vastaavasti vuokranantaja ja vuokralainen voivat vapaasti sopia vastuun jaosta ja huomioida se vuokrassa.

Vuokranantaja voi myös korvata vuokralaiselle hänelle syntyneet välittömät kustannukset vuokranalennuksena. Tällaisia kustannuksia voi olla esimerkiksi nuohouslasku tai hyödykkeiden hankinta. Alennus voidaan antaa myös pidemmällä ajalla, jos kysymys on suuremmista hankinnoista.

Vuokranantaja voi myös jättää vuokran perimättä ilman, että vuokralaiselle syntyy siitä taloudellista etua. Epäselviä ovat tilanteet, jotka muistuttavat työsuhdetta. Vuokralainen tekee työtä, jota vuokranantaja ohjaa ja valvoo. Jos työn kohteena on muu kuin vuokrattu kiinteistö ja vastikkeena on oikeus asua vuokranantajan asunnossa, ollaan helposti tilanteessa, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Niistä osapuolten on hyvä olla tietoisia. Epäselvissä tilanteissa asia kannattaa tarkistaa verottajalta.